..one is willing to risk her life for it! That's right; I finally got the old doors I have wanted for so long! There was no money involved, oh no, all I needed to do was to climb up into the old cowshed, which is about to collapse. That's all, but why was I about to pee myself while doing it!!?!
Jos tosissaan jotain haluaa, pitää laittaa vaikka koko elämä kehiin! Ja niin minä tyttö tein. KAikesta ei rahalla selviä, vaan joskus tarvitaan huomattava määrä hullumaista rohkeutta.Kiipesin vihdoin ja viimein romahtavassa olevan kivinavetan ylisille ja hain himoitsemani vanhat ovet siälle koristeiksi. Nyt myös tiedän sen tunteen, kun melkein, muttei ihan pissii housuihinsa pelosta!
One narrow one was screaming to me "Take me into to the living room!!" and so I did. And yes, it fits so perfectly there. Thank goodness it was a narrow one, these old doors are so SO heavy. And I knew there would be no help from Irish - it would take him 5 months to get that this is a brilliant idea!!
Ja tämä kapoinen ovi sieltä huusi tahtovansa olohuoneeseemme, ja sinne minä sen raahasin. Pesin vuosikymmenien pölyt ja hiirenpaskat pois ja kannoin sisään. Onneksi se oli tämä kapea ovi, joka minulle huuteli, nämä ovat enemmän kuin RASKAITA!! Ja ihan turha olisi ollut Irlantilaiselta apua kerjätä -kaiken uuden myyminen kestää sille miehelle niiiin kauan!
Ja koska yhden reissun jäljiltä olin edelleen hengissä, ja verkkokalvoilla istui sitkeästi kuva TOISESTA kapeasta ovesta, se oli vähän niin kuin pakko taas lähteä! Ja todellakin tässä vaiheessa täysin ylenkatson leveämpiä ovia...Painavat varmaan saman verran kuin minä itse! Mutta voila, yksi kapea meidän makkariimme!
I DID clean the doors, which is hard to believe, but I let myself believe that this patina (or dirt) add to the charm! Onni was desperately trying to open the door and see where it leads to, and Emsku asking me why is this door here?!? Irish heard that one, and with extremely dry voice commented just: "I would like to know the same!"
Kyllä, kyllä, minä PUTSASIN ovet, ja nyt uskottelen itselleni, että tuo patina (eilkkäs siis paska), joka ei pois lähtenyt, vain lisää ovien charmia. Onni ihmetteli kovasti ovia, ja koitta availla niitä päästäkseen katsomaan, mitä takaa löytyy. Emsku puolestaan ihmetteli että MIKSI on ovia sisällä, ja Irlantilainen tuon kysymyksen kuullessaan totesi varsin kuivakkaan sävyn tahtovansa tietää juurikin saman....
Ja eikös niin, että näyttäisivät tuoli ja pöytä kuuluvan samaans arjaan? Pöydästä tiedän,e ttä mummuni isoäiti sen on aikoinaan kalusteekseen saanut. Hyvin on pöytä säilynyt, tuoli on viettänyt vauhdikkaampaa elämää! Tahtoisin noita vanhoja tuoleja ruokapöydän ympärille, mutta Irlantilaisen naama, kun sellaiste menin ehdottelemaan... Oh ja NO! Himppusen haastetta tulevaisuuteen, että saan ideani läpi!
Enkä todellakaan ole mikään sisustusbloggaaja; kaikki nuo johdot ja läppärit ja ei tunnelmavalaistusta...Jos tarkasti katsoo, niin näkee varmasti myös pölyä... ;D
No comments:
Post a Comment